Blogit

Talviaikaan siirryttäessä rajoja muistellen, linkkejä kirjaten (24.)

28.10.2017

Suur-Saimaa lauantaina 28.10.
Suur-Saimaa lauantaina 28.10.

Talviaikaan siirtyminen on tätä kirjoittaessani seuraavana yönä kello 04:00 esillä, eli kelloja siirretään tunti taaksepäin. Syksy puskee kohti talvea.

 

Edellisestä blogistani jatkan Saimaan ja maamme rajan jäljillä eteen päin. 1800-luvulla Suomen autonomian aikana raja oli auki suomalaisille, jotka saattoivat elää ja vaikuttaa niin Pietarissa kuin muuallakin Venäjällä. Venäläisille puolestaan raja oli käytännössä lähes suljettu. Jos ajat olivat levottomia, saatettiin raja sulkea tai liikennettä voitiin rajoittaa. Rajaseutuja on linnoitettu. Sotia on käyty. Merkittävä isku Saimaan maisemissa oli kun raja katkaisi liikenneyhteydet Viipuriin Uudenkaupungin rauhan (1721) seurauksena.

Mielenkiintoista on havaita että Parikkala, Rautjärven pohjoisosa, Saari ja Uukuniemi olivat vain reilut sata vuotta (1617-1721) osa Ruotsia, samalla kun Rautjärven eteläpuoleinen osa oli yli neljäsataa (1323-1743) osa Ruotsia. Todennäköisesti samanlaista kulttuurirajaa ei löydy muualta nykyisessä Suomessamme. Toinen Salpausselkä, korpialue, merkitsivät idän ja lännen erillään oloa toisistaan.

 

Näitä ajatelmia kirjoittaessani olen aloittanut uuden kirjan lukemisen Kyläniemen Munkinrannan rauhassa. Kyseessä on Pekka Perttulan "Äidin poika. V.J. Sukselainen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana." (Edita 2017, 487 sivua. Sopii hyvin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen Lasse Lehtisen Väinö Tannerin kiintoisan elämäkerran luettuani.

Kun tätä kirjoittaessani ulkolämpötila Kyläniemen Munkinrannassa on +3,5 C, mietin rajojen merkityksen muutosta (positiivisesti) Euroopassa. Olin yhteydessä Espanjan Costa del Solin Benalmádenassa oleviin ystäviimme, joilla on myös merkittävä yhteys Kyläniemeen, ja siellä on samaan aikaan +25 C ja aurinkoa siniseltä taivaalta. Katalonian tapahtumista (1000 km Benalmádenasta pohjoisemapana) huolimatta Eurooppa ja eurooppalaisuus on tänä päivänä osa meitä. Lähtien pitkälle arvoista. Se on suuri muutos Euroopassa, jonka historia on ollut todella sotaisaa ja veristä. Tuosta muutoksesta voimme olla ylpeitä ja pitää huolta että kehitys myös jatkossa on vastaavanlaista, myönteistä, toisemme huomioivaa yhteistä eurooppalaisuutta. Se on kiinni meistä jokaisesta.

 

                                                                                                     ***

https://www.kiinteistolehti.fi/blogi/kaiken-maailman-isannointia/ sisältää vastikään julkaistun uuden Suomen Kiinteistölehden digilehden blogini.

 

www.lappeenrannankerho.fi > puheenjohtajan blogi sisältää puolestaan myös uuden kirjoitukseni.

 

Facebook-sivuillani on myös uusi Kyläniemen Munkinrannan viikonlopun rauhassa kirjoittamani postaus.

 

 


Kyläniemen syksyn rauhaa ja mietteitä Saimaaseen liittyen (23.)

22.10.2017

Suur-Saimaa on aina lumoava. Myös lokakuussa. Kuva on otettu lauantaina 21.10.
Suur-Saimaa on aina lumoava. Myös lokakuussa. Kuva on otettu lauantaina 21.10.

Viikko sitten palasin Suomeen Espanjan Costa del Solilta, jossa parin viikon oleskeluni aikana lämpötila oli joka päivä keskimäärin +25 C ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Kuivuus uhkasi jo oliivisatoa ja sadetta odoteltiin malttamattomasti. Suomesta Espanjaan lähtiessäni puolestaan poutaa odotettiin vastaavan malttamattomasti, sillä jatkuvasta vesisateesta johtuen vilja oli kohta pilaantumassa pelloille. Suo siellä ja vetälä täällä sanonta on usein asioita kuvaava. Minulle Aurinkorannikon sää oli tietysti hieno. Mutta niin oli päättymässä olevan viikonlopunkin sää Kyläniemessäkin. Vuodenajoista voi aina omalla tavallaan nauttia. Kyse on asenteesta.

Luin viikonloppuna Puruveden Käräjäkalliosta Hummonselällä. Tuolta pieneltä luodolta löytyvät kuuluisat Täyssinän rauhan merkit, samoin kuin käräjäkivet. Käräjäkallio omaa maineensa raja- ja sovittelupaikkana. Kuitenkin ainoastaan Täyssinän rauhassa on valtakuntien raja kulkenut luodon kautta. Reilun sadan vuoden ajan.

Valtakunnan raja oli Saimaalla lähes neljän sadan vuoden mittaisen ajanjakson. Saimaan maailma jakautui meille kaikille jo koulussa tutusta Pähkinäsaaren rauhasta jonka vuosiluvun 1323 muistamme ulkoa. Tuosta ajankohdasta eteen päin raja vaiheittain siirtyi koko ajan itään noin kolmen sadan vuoden verran, ja edelleen sitten parin sadan vuoden verran toiseen suuntaan, eli länteen. Kun Suomi itsenäistyi sata vuotta sitten raja siirtyi taasen Pietarin viereen, ja toisen maailmansodan seurauksena sitten nykyiselle paikalleen.

Tässähän saattaisikin olla blogilleni jatkotarinan aineksia edeten Saimaan osalla valtakunnan rajan kehityksen pohtimisen aiheessa. Seuraakohan tähän jatkoa seuraavassa blogissani?


Syksy (22.)

17.9.2017

Punikkitatti on oiva herkku Kyläniemen metsistä.
Punikkitatti on oiva herkku Kyläniemen metsistä.

Edellisestä juhannusta edeltävästä blogistani tuntuu olevan vain pieni hetki. Kesä on takana. Nopeasti, vaikka aika onkin vakio.

Elämme syksyä. Maailmalla elettyjen ja koettujen hirmumyrskyjen, tulvien, ihmishenkien menetysten aikana voimme huokaista helpotuksesta. Meidän kotoiset myrskyt, niin ikäviä kuin ne ovatkin, ovat vain hyttysen surinaa. Eikä meidän tarvitse pelätä myrkyllisiä matelijoita, alligaattoreita eikä muitakaan petoeläimiä. Vaikka Utulan ympäristössä taas onkin karhuja, joka puolestaan on lisännyt Kyläniemessä liikkuvien hirvien määrää.

Kesäsäät ovat aina sellaiset kuin ovat. Kyläniemessä kesästä voi kuitenkin aina nauttia. Ja samalla tavoin syksystä. Luonnon antimet kaloineen, mustikoineen, puolukoineen, rapuineen, lukuisine sienilajeineen, ovat kaikki käsillä. Runsaina. Syksystä kannattaa ja voi nauttia, samoin kuin kaikista neljästä vuodenajasta.

                                                                                            ***

https://www.kiinteistolehti.fi/blogi/kiinteistojen-verottaminen-ja-jarki klikkaamalla voit lukaista uuden Suomen Kiinteistölehden digilehteen kirjoittamani syksyn blogini.

www.lappeenrannankerho.fi > puheenjohtajan blogi puolestaan sisältää yli 800 jäsenen/osakkaan yhteisön nettisivuilla olevan blogikirjoitussarjani.

 

                                                                                            ***

Nautitaan Kyläniemen syksystä Suur-Saimaan keskellä!


Kyläniemen juhannus ja kesä edessä Suur-Saimaalla (21.)

21.6.2017

Ajatus leppoisasta ja rauhallisesta kesästä elää mielissä juhannuksen ja kesälomakauden edellä.
Ajatus leppoisasta ja rauhallisesta kesästä elää mielissä juhannuksen ja kesälomakauden edellä.

Kirjoitan tätä 21. blogiani Kyläniemen omilla nettisivuilla juhannusviikon puolivälissä. On kesäpäivänseisaus ja juhannus on edessä. Tuosta keskikesän juhlasta moni suomalainen aloittaa kesälomansa. Kesälomakausi on kynnyksellä.

Kevät ja kesä on ollut ainakin itselläni vahvaa työpunnerrusta. Haastavaa ja mielenkiintoista. Huhti-toukokuun vaihteessa olin Ranskassa ja Iso-Britanniassa, toukokuun puolivälissä Venäjällä ja lopulla Sveitsissä. Kesäkuussa olen töiden merkeissä ollut liikkeellä kotimaassa: Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Mikkeli ja Porvoo.


Viime viikolla olin itärajan toisella puolen hyvän pietarilaisen ystäväni kesämökillä, datsalla. Mielenkiintoista oli jälleen havaita että suomalainen ja venäläinen mökkielämä eivät isommassa mittakaavassa paljonkaan eroa toisistaan. Hyvät ja mielenkiintoiset keskustelut, maailman parantaminenkin, kuuluvat asiaan.

                                                                                  ***

Kyläniemi News ei valitettavasti ilmesty tänä vuonna. Jo muodostunut perinne katkeaa näin. Linjaus on julkaisun päätoimittaja Martti Hytin. Aikaisempien vuosien Kyläniemi News julkaisut ovat luettavissa ja selailtavissa näiltä nettisivuilta. Ne sisältävät paljon tietoa, hyviä juttuja, tietoja.

Kyläniemeen liittyy myös erilaisia kesän 2017 aktiviteetteja. Niistä löytyy puolestaan tietoja näiltä www.kylaniemi.fi nettisivuilta. "Utulan kyläkaupan tapahtumat v. 2017" ovat hyvä esimerkki. Kyläniemi on saamieni tietojen mukaan myös ottanut vastaan Utulanseudun Kyläniemelle ja Härskiälle esittämän haasteen kirkkovenesoutukisaan osallistumisesta. Joukkuetta mitä ilmeisimmin kootaan parakaa lauantaina 29.7. Huuhan rannalta lähtevään kisaan, matkan ollessa 7 kilometriä. (Kyläniemen Valokuituosuuskunnan toimitusjohtaja Tuomo Puhakaiselta saa tarvittaessa lisätietoja).


Jos ja kun tiedätte muistakin tulevista tapahtumista ja aktiviteeteista, kannattaa niistä tiedottaa Kyläniemen omilla nettisivuilla.

                                                                                 ***

www.lappeenrannankerho.fi/puheenjohtajan-blogi sivuilta löytyy Lappeenrannan Kerhon nettisivuille kirjoittamiani blogeja, samoin kuin Facebook-sivuiltani tekstejäni.

Suuntaan itsekin juhannukseen ja kesään, ja tarkoitukseni on "vetää henkeä", nauttia niin paljon kuin mahdollista Kyläniemestä, Suur-Saimaan keskellä, helmestä maailmassa. Blogini jää näin ollen kesätauolle, ja aloittaa jälleen elämänsä syksyisten tuulen tuiverrusten myötä aikanaan.

Toivotan teille kaikille kyläniemeläisille, vakituisille ja vapaa-ajan asujille, hyvää juhannusta ja erinomaista kesää!


Nyt eletään jo kevättä (20.)

5.3.2017

Tammi-helmikuiden aikana päästiin nauttimaan sesongin herkkua, madetta, eri muodoissa.
Tammi-helmikuiden aikana päästiin nauttimaan sesongin herkkua, madetta, eri muodoissa.

Edellisen blogin jälkeen olen käynyt jo kahteen otteeseen Pietarissa, ensin 15.-17.2. (ke-pe), ja nyttemmin 1.-3.3. (ke-pe). Jälkimmäinen matka oli puhdas tiukkaohjelmainen työmatka. Lappeenrantaan paluun myötä perjantai-iltana suuntasimme Kyläniemen Munkinrantaan, lepäämään viikonlopuksi. Hyviä ja pitkiä yöunia kaivattiin. Sää oli upea, yön yli kymmenen asteen pakkasesta päivän pariin asteeseen, auringon paistaessa Suur-Saimaan valkoisena hohtavalle kannelle.

Sunnuntaina kuuntelin ystäväni, mielestäni selkästi Suomen parhaa poliittisen toimittajan, Unto Hämäläisen eläkkeellesiirtymishaastattelun Radio Suomesta, ajatuksella, haastattelijana Paavo Häikiö. Tuossa 18:21 minuutin pituisessa haastattelussa Unski myös toteaa, mielestäni tämän päivän totuuden: "Järkevätkin ihmiset voivat muuttua ihmishirviöiksi nettikeskusteluissa." Suur-Saimaan horisonttia samalla katsellessani elämä jäsentyi uominsa, ainakin hetkellisesti.

Pietarista palatessani perjantaina Allegro-junassa luin loppuun edellisenä viikonloppuna Kyläniemessä aloittamani Timo Vihavaisen kirjan "Vanhan Venäjän paluu" (Otava 2014, 253 sivua), jonka koin mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyläniemessä jatkoin pienen tauon jälkeen eteen päin Matti Klingen kirjan "Anarkisti kravatti kaulassa - muistelmia 1972-1982" (Siltala 2015, 419 sivua).

Nyt sunnuntaina on upeata lähteä ajamaan kaikessa rauhassa Kyläniemen Munkinrannasta kotia kohden Lappeerannassa, levänneenä, ja auringon edelleen virkistäessä mieltä. Haastava ja tiukka työviikko odottaa edessä. Ja elämme jo kovaa vauhtia kevään ensimmäistä kolmesta kuukaudesta, maaliskuusta.


Talvea eletään kohti kevättä (19.)

12.2.2017

Auringonnousu Kyläniemen Munkinrannassa lauantaina 11.2.2017 aamulla.
Auringonnousu Kyläniemen Munkinrannassa lauantaina 11.2.2017 aamulla.

Talvi on jo viimeisessä virallisessa talvikuukaudessa eli helmikuussa, puolivälissä sitä. Maaliskuu aloittaa jo kevään ensimmäisen kolmesta kuukaudesta. Aika kuluu, etenee. Nyt päättymässä oleva viikko oli omassa työelämässä jälleen kiireinen.  Maanantain olin Lappeenrannassa, tiistai-keskiviikon 5,2 miljoonan asukkaan Pietarissa, ja torstai-perjantain pääkaupungissamme Helsingissä. Perjantaina illalla saavuimme Kyläniemen Munkinrantaan. Rauhaan Suur-Saimaan keskelle.

 

Lauantainen aamuauringon nousu oli upea kuin mikä. Suur-Saimaan näkymä mykisti jälleen kerran. Ystävä kävi tuomassa verkoistaan saamansa tuoreen mateen, parasta madeaikaa kun eletään. Häkkisen Saaralta Lappeenrannan kauppahallista puolestaan oli tuotu puolitoistakiloinen tuore kuha mukana, Kyläniemen vesiltä kalastettu. Luonnon herkkuja, lähiruokaa parhaimmillaan. Gastronomiaa sanan syvällisessä merkityksessä.


Päivän valoisa aika myös pitenee sen jo silmissä huomaten.

Merete Mazzarellan kirja "Elämän tarkoitus" (Tammi 2017, 255 s.) vei myös mennessään Kyläniemen rauhassa viikonlopulla. Pohjoismaisen kirjallisuuden professori emerita pistää ajattelemaan, pohtimaan ajan menoa, elämän arvoja.

www.lappeenrannankerho.fi > puheenjohtajan blogi ja Facebook-sivuni sisältävät myös uutta aineistoa, joita kannattaa käydä vilkaisemassa.

 


Joulu ja uusi vuosi (18.)

23.12.2016

Kotirannanselkä Kyläniemen Munkinrannasta kuvattuna 23.12.
Kotirannanselkä Kyläniemen Munkinrannasta kuvattuna 23.12.

Lappeenrannan Kerhon Tuomaan päivän juhla, joka vietetään joka vuosi 21.12. illalla, siirsi minut joulun aikaan. Perinteisesti. www.lappeenrannankerho.fi > puheenjohtajan blogi kertoo tuosta juhlasta lisää.

 

Joulua on mukava viettää Kyläniemessä, vaikkakin muutama pakkasaste ja valkoinen lumi loisi lapsuuden joulujen tuntua, muutaman lämpöasteen ja märkyyden sijaan. Tietysti joulun hyvä henki on ratkaiseva asia. Ja luonto on aina mykistävä.

 

Selailin jälleen kahta mielenkiintoista kirjaa, ja niistä pieniä otteitakin luin. Nuo kirjat ovat Matti Hakulisen "Suursaimaa - Hiekkarantojen elämää 6000 vuotta sitten" ja Mikko Nikkisen "Suuri Saimaa".  (Viimeksi mainitun kirjoittaja on muuten Lappeenrannan Kerhon hallituksen jäsen).

 

Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti Saimaan altaan järvet Aaro Hellaakosken vuonna 1922 nimeämäksi Suursaimaaksi (Suur-Saimaa). Järven vedenpinta oli samassa tasossa Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon.

 

Nyt on aika rauhoittua ja toivottaa kaikille kyläniemeläisille, Kyläniemessä asuville, vapaa-aikaansa viettäville, Kyläniemen ystäville Mukavaa ja Rauhallista Joulua ja Onnellista sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta 2017!


Lokakuun lopulla Kyläniemessä (17.)

29.10.2016

Saimaan pinta on laskenut Kyläniemessäkin silmin nähtävästi (kuva on otettu 29.10.)
Saimaan pinta on laskenut Kyläniemessäkin silmin nähtävästi (kuva on otettu 29.10.)

Meidän piti olla Pietarissa juhlissa 28.-30.10. viikonloppu, mutta juhlat siirtyivätkin myöhemmin pidettäviksi. Maakunnalliset yrittäjäjuhlat, viinimaistajaiset, ja muutakin olisi ollut tilalle tarjolla. Totesimme kuitenkin että viime viikot ovat olleet niin kiireisiä, että nyt olisi syytä ottaa vapaata aikaa vain itselle. Näin päätimme perjantaina (28.10.) heti virallisen työajan jälkeen suunnata kaupan kautta Kyläniemen Munkinrantaan. Saapuminen sysipimeään maisemaan oli jollain tavalla mukavasti koskettavaa. Samoin kun saavuttuamme laitoimme ulkopuuvalaistukset päälle. Oma pieni rauhallinen maailma luonnon keskellä Suur-Saimaalla oli ympärillä.

 

Olen juuri ennen kuin aloitin näiden rivien kirjoittamisen palannut reippaalta kävelylenkiltä Kyläniemen rauhassa.  Kävelin Suurseläntien päästä päähän ja takaisin, tarkalleen 4,6 kilometriä, hien valuessa ihollani. Lauantaina on vapaassa ohjelmassa blinien valmistaminen kirjolohenmädillä. Sauna myöhemmin. Kirja ja televisio, musiikkiakin.

 

Olen myös hieman tehnyt töitä ja teen varmaan niitä lisääkin nyt viikonlopun kuluessa. Muutamia akuutteja ja tärkeitä asioita, ainakin minulle ja yriytyksellemme. Se ei haittaa, ja valokuituyhteys mahdollistaa kaiken tämän. Luonto ympärillä antaa lisäinnoitusta tälläkin saralla, ja parantaa mielikuvitusta. On jälleen hienoa olla Kyläniemen rauhassa omia sisäisiä akkuja samalla ladaten.

 

 


Syksy etenee (16.)

17.10.2016

Saimaan ja Kyläniemen ympärillä Suur-Saimaa tarjoaa hienoja hetkiä, myös liikkumiseen veneellä.
Saimaan ja Kyläniemen ympärillä Suur-Saimaa tarjoaa hienoja hetkiä, myös liikkumiseen veneellä.

Koko Saimaan pinta-ala on 4377 neliökilometriä. Saimaalta kanavaa pitkin on pääsy kaikille maailman merille. Saimaan saarien ja luotojen määrä on myös mykistävä ollen 13 710. Jokamiehnoikeudet luonnon suhteen antavat paljon erilaisia hienoja mahdollisuuksia. Vastuuntunto luonnossa, maastossa, on meille ihmisille tärkeä ja huolehdittava asia.

 

Kun viime viikonvaihteessa sunnuntaina kiersin kävelylenkilläni Lappeenrannan Linnoitusniemen, saatoin havaita että veneitä nostettiin Saimaasta maalle. Niiden puunaus ja talvisuojaus oli käynnissä. Vedessä kaupunginlahden satama-alueella oli vielä paljon nostettavia veneitä. Saatoin miettiä miten paljon pelkästään Lappeenrannassa on veneitä kun niitä varten olevia satamiakin on parisenkymmentä.

 

TV1 puolestaan aloitti sunnuntai-iltana (16.10.) Nordic noir dekkarisarjan "Sorjonen" (1/11), joka sijoittuu Lappeenrantaan. Näin Etelä-Karjala tulee seuraavina kuukausina voimakkaasti esiin valtakunnanverkossa. Kannattaa seurata. 

Mennyt viikonloppu sisälsi myös voimakkaan kytkennän Kyläniemeen, vaikka itse en sinne päässytkään. Perjantaina (14.10.) Kyläniemen puuhamiehenä tunnettu Tuomo Puhakainen juhli 60-vuotissyntymäpäiviään 150 ystävän kera Lappeenrannan Linnoituksen Kehruuhuoneella. Hieno tapahtuma. Lauantaina (15.10.) puolestaan Tuomon johdolla vietettiin Lappeenrannan parhaassa ruokaravintola Wolkoffissa italialaista iltaa. Molemmissa tapahtumissa oli mukana myös italialaisia viinintuottajia, joiden kanssa itsekin pääsin harjoittamaan molempina iltoina englanninkielen taitojani. Italialaiset ovat myös käyneet Kyläniemessä, paikkaan ihastuen.

 

Kyläniemessäkin meistä monet ovat laittaneet paikat jo talvikuntoon. Tuo talven tulokin, tai ainakin pakkasyöt, saattavat joka vuotiseen tapaan meidät yllättää. Nautitaan kuitenkin luonnon hienosta kauneudesta.


Rhonen laaksosta ja Provencesta Kyläniemeen (15.)

10.9.2016

Sieniä on nyt kuivattuina kaapit täynnä, samoin kuin pakastimetkin. Talviherkut on taattu.
Sieniä on nyt kuivattuina kaapit täynnä, samoin kuin pakastimetkin. Talviherkut on taattu.

Olin Saimaan Munskänkarnan eli viiniklubin matkalla Rhonen laaksossa Ranskassa 2.-9.9. Meitä oli 31 viininharrastajan ryhmä liikkeellä.  Lisäksemme toinenkin Kyläniemessä aikaansa viettävä pariskunta oli mukana matkavahvuudessa.  Lento Helsingistä Geneveen, ja sieltä suomalaisella bussilla osaavan suomalaisen kuljettajan ohjastamana, kohti Lyonia, ranskan kolmanneksi suurinta kaupunkia. Matkalla Beaujolaisin alueella ensimmäinen kymmenestä matkan viinitilavierailusta maistajaisineen.

 

Lyon, (paavien) Avignon ja Nizza olivat majoituskaupunkejamme.  Pohjois- ja Etelä-Rhone viinien kautta tulivat tutuiksi.  Bandol, Chateauneuf-du-Pape, Cotes de Provence, Gigondas/Cairanne, Vacqeyras avautuivat mukavalle matkaseurueellemme. Nizzasta aikanaan sitten lensimme takaisin Suomeen, Helsinkiin, josta vielä bussi nouti ryhmämme kotiin Etelä-Karjalaan.

 

Lyhyiden yöunien ja työrupeaman jälkeen suuntasimme Kyläniemeen, jonne saavuimme auringonpaisteisessa perjantai-illassa.  Eteläisen Ranskan matkamme joka päivänä paistanut aurinko +30-32 C lämpötilasta oli vaihtunut puolet pienempiin lukemiin.  On kiva käydä maailmalla, kokea ja nähdä uutta.  Mutta on myös hienoa palata kotiin, joka on Lappeenrannassa Saimaan rannalla. Samoin on hienoa viettää aikaa "toisessa kodissa", Kyläniemessä. On myös kiva havaita että oma gastronomiamme on muutamassa kymmenessä vuodessa kehittynyt valtavasti, eikä enää tarvitse hävetä sitä ranskalaiseen verrattaessa, jos vain näkee edes hivenen vaivaa omassa ympäristössään.

 

Sienessä käyntiäkään ei meistä toinen voinut Kyläniemeen saavuttuamme vastustaa mitenkään, hämäränkin jo alkaessa laskeutumaan.

 

Ranskan matkan aikana sain sähköisten viestimien kautta useamman pyynnön Kyläniemi News 2016 lehden osalta, sillä paperinen lehtiversio ei syystä tai toisesta ollut tavoittanut useampaa "kyläniemeläistä".  Lehden päätoimittaja (Martti Hytti) lienee hyvillään kun lehteä kysytään. Itselläni on jonkin verran ylimääräisiä lehtiä tarkoituksella varastossa, ja olen luvannut jokaiselle lehden pyytäjälle toimittaa halutun puuttuvan lehden saamaani postiosoitteeseen.

 

Nautitaan Kyläniemen syksystä!


Kesä on vaihtunut syksyyn ja paluu sosiaaliseen mediaan tapahtunut (14.)

1.9.2016

Kesä on ohitse, samoin sen riemut.
Kesä on ohitse, samoin sen riemut.

Elokuu on vaihtunut syyskuuksi, ja samalla "virallisesti" kesä syksyksi.  Samalla olen palannut sosiaaliseen mediaan. Näiden Kyläniemen omien sivujen lisäksi löytyy myös www.lappeenrannankerho.fi sivuilta blogini (>puheenjohtajan blogi) ja minut löytää myös Facebookista.

 

Kesälomani vietin lähes tauotta Kyläniemessä. Ja koko kesää ajatellen Kyläniemi oli rakas paikka. Menneenä kesänä oli tarkoitus rauhoittua, jarruttaa työelämän varsin armottomalta kiireeltä. Takavuosien 120-150 ulkomaanmatkapäivän määrää ajatellen tilanne on toinen. Aikansa kutakin. Kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa.

 

Kesäkaudella luin Kyläniemessä useita kirjoja, mikä on minulle rakas harrastus. Tapasimme myös joitakin ystäviämme, ja kävimme kylässä useammalla huvilalla Kyläniemen maisemissa. Valokaapeliyhteys osoitti jälleen merkityksensä. Minuun oltiin yhteydessä ympäri maapalloa tuttujen toimesta, ja myös minä olin vastaavasti yhteydessä eri maanosiin. Kun yhteydet toimivat, sijaintipaikalla ei ole niin väliä. Paitsi Kyläniemen kohdalla. Silloin paikalla on väliä.

 

Innostuin jopa keräämään marjoja. Pakastimemme niin kotona Lappeenrannassa kuin Kyläniemessäkin ovat täynnä mustikkaa ja puolukkaa. Kaikki on kerätty oman vapaa-ajan kotimme ympäriltä, jopa oman tontin alueelta. Puolisoni Elena puolestaan kunnostautui sienimetsässä alkaen punikkitateista kantarelleihin. Saaliit olivat suuria. Talven sieniherkkuja on niin pakastimessa kuin kuivattunakin. Rapujakin saimme viidellä ravustuskerralla noin 200 kunnon kokoista saksiniekkaa. Ravustuskauden katkaisivat pian sen alettua työt.


Puhakaisen Tuomo ja Arja järjestivät Pienniemen huvilallaan viininmaistajaiset, joissa oli mukana useita italialaisia tuottajia. Kiva tilaisuus, jossa väkeä eri puolilta Kyläniemeä oli runsaasti. Saattoi kuvitella entisaikojen tupailtaa parhaimmillaan, vaikken koskaan sellaisessa olekaan ollut mukana.

 

Kyläniemi News 2016 ilmestyi jo viidennen kerran. Päätoimittajan kanssa keskusteltuani, huolimatta hänen hieman arvoituksellisesta kuluvan vuoden julkaisun pääkirjoituksestaan, olen ymmärtänyt ja toiveissa, että julkaisu tulee näkemään myös ensi vuonna päivänvalon.

 

Toivotan kaikille antoisaa syksyä Kyläniemessä, jossa kannattaa käydä aina kun se työkiireiltä on mahdollista, ja joillekin tuo mahdollisuus on suotu jatkuvana oleskeluna.

 

Terveisin syksyn ja sosiaaliseen mediaan paluun merkeissä!


Pysähdys aktiivisella Utulan kyläkaupalla ja Juhannus Kyläniemessä keskellä Suur-Saimaata (13.)

23.6.2016

Juhannuskokko Kyläniemen pohjoisrannalla vuonna 2015.
Juhannuskokko Kyläniemen pohjoisrannalla vuonna 2015.

Kesäpäivänseisaus on takana.  Päivä eli valoisuus on ollut tapissaan, ja on vieläkin.  Juhannus on kynnyksellä.  Rantasauna on lämpiämässä tätä kirjoittaessani.  Ulkona on lämmintä ja juhannussääksi on luvattu kaikkea mukavaa, eli aurinkoa ja lämpöä.

 

Torstai (23.6.) oli "lyhyt" työpäivä.  Mekin suuntasimme jo heti kahden jälkeen Lappeenrannasta kohti Kyläniemeä. Perinteinen juhannukseen liittyvä pysähdys Utulan kyläkaupalla.  Ulkoterassilla pöydät olivat täynnä väkeä. Olut oli yleisin juoma.  Mekin vaihdoimme kuljettajaa ja minä tilasin pikkuostostemme lisäksi ison oluen ja istuuduimme sisällä pöytään.  Kyläniemi News 2016 lehtiä oli pöydällä jaossa.  "Yhteisöllisyys Kyläniemessä historian valossa ja tänään" on oma tämän vuotinen perinteinen kolumnini lehdessä.

 

Vaihdoimme kauppiaspariskunnan eli Sanna Haakanan ja Peter Kihlin kanssa kuulumisia, ja Sanna kertoi että juhannuspäivän (25.6.) iltana Matti Nykänen on heillä esiintymässä.  Samassa yhteydessä selvisi että kesäkaudella Utulan kyläkaupalle on sovittu peräti viisi eri esitystä, joista edellä mainittu on ensimmäinen. 9.7. Three Wishes (heviä) on äänessä, 16.7. Iso K laulattaa (karaoke) väkeä, 23.7. Flimmeri-band (suomipoppia) pistää soimaan koko illan ja 6.8. esiin astuvat Maarit ja Sami Hurmerinta. Hienoja juttuja joista täytyy nostaa hattua kauppiaspariskunnalle. Yhteisöllisyyttä samalla parhaimmillaan.

 

                                                                                              ***

Juhannus on nyt käsillä. Kesän suurimman juhlan historia on monille tänään varsin tuntematon.  Johannes kastaja on tuolta osin merkittävä henkilö.  Samoin erilaiset tavat, uskomukset, jopa taikausko.  On mielenkiintoista tiedostaa esimerkiksi miksi juhannuskokkoa poltetaan. Svetlana Ranta kirjoitti vastikään Etelä-Saimaan kolumnissaan "Juhannus - Ivan Kupala" mielenkiintoisen osuvasti että juhla tunnetaan myös Venäjällä - nimellä Ivan Kupala tai Ivanin päivä. Neuvostoliitossa juhla lakkautettiin, varmastikin kirkollisuudesta johtuen, mutta Neuvostoliiton hajoamisen (1991) jälkeen se palasi takaisin itsenäisten Ukrainan, Valko-Venäjän, Latvian, Liettuan ja Viron kalentereihin.  Venäläiset tuntevat juhannuksen vähintään Nikolai Gogolin teoksista.

 

Suomalaisessa juhannuksessa koivut, sauna, kokko ovat vahvaa ja elävää perinnettä, samoin Suomen lippu. Yhdessäolo perheiden ja ystävien kesken, erityisesti järven tai meren rannalla, ovat myös olennainen osa juhannusta. Hyvä ruoka, juomat, yhdessäolo, juhannuksesta ja kesästä nauttiminen. Mitä ihminen enempää juhannuksena tarvitseekaan. 

 

                                                                                               ***

Monet työssä käyvät suomalaiset aloittavat kesälomansa juhannukselta. Itse päätin että irroitan sosiaalisen median johdot omalla kohdaltani juhannukselta, ja palaan kuvaan vasta kesän jälkeen, syyskuun alussa.  Tämä koskee myös tätä blogiani, jonka merkeissä tapaamme vasta syksyllä.  Sen verran hektistä ja tiukka-aikatauluista on työnteko ja elämäni ollut jälleen, että kesällä olen päättänyt ottaa aikaa itselleni. Ja merkittävä osa tuosta, missäpä muuallakaan kuin Kyläniemessä.

 

Toivotan teille kaikille lukijoilleni ja aivan erityisesti kyläniemeläisille ja "kyläniemeläisille" (vertaa kirjoitukseni Kyläniemi News 2016 lehdessä) hauskaa, hyvähenkistä, mukavaa ja turvallista Juhannusta 2017!


Myrskyn jälkeen kohti juhannusta Kyläniemi News 2016 julkaisua odotellessa (12.)

19.6.2016

Kyläniemen Munkinrannassa (18.6.) kaatui kookas puu juurineen tontille, lähellä rakennuksia. Luontoa ja sen voimaa kannattaa kunnioittaa.
Kyläniemen Munkinrannassa (18.6.) kaatui kookas puu juurineen tontille, lähellä rakennuksia. Luontoa ja sen voimaa kannattaa kunnioittaa.

Lauantaina (18.6.) aikamoinen myrsky oli läsnä Kyläniemessä.  Samaan aikaan Jukolan viestin suurtapahtumassa Lappeenrannan Raipossa kilpailtiin ja järjestelyistä pidettiin huolta luonnon armoilla.

 

Kyläniemen Munkinrannassa Kotirannanselältä vaahtopäiset aallot löivät rantaan sen korkuisina että sitä en muista aikoihin nähneeni. Tätä oli edeltänyt hieno aurinkoinen varhaisaamu, ennen kuin television aamukymmenen uutisissa kerrottiin että Etelä-Karjalassa tuuli voi nousta vaaralliseksi, ja silloin sähköt katkesivat ensimmäisen kerran, tullakseen kuitenkin takaisin varttitunnin kuluttua.  Yhden aikoihin iltapäivällä sähköt sitten katkesivat uudelleen, ja saatiin takaisin vasta iltakuuden jälkeen. Sähköyhtiön vikakartan mukaan 235 taloutta oli Utulan kaupalta Kyläniemen kärkeen, eli koko Kyläniemi, ilman sähköä. Voisiko asialle tehdä jotakin tulevaisuutta ajatellen?

 

Sääennusteet lupaavat nyt juhannukselle parempaa keliä, mikä toivottavasti toteutuu. Kyläniemi News 2016 on painossa juhannusviikon alussa. Julkaisun viides vuosikerta on sen päätoimittaja Martti Hytin käsialaa. Hyvää, varmaa ja mielenkiintoista jälkeä. Perinteinen arvokas paperilehti on jakelussa juhannusviikolla Virmutjoen Kauppa Kasinosta Utulan kyläkauppaan, sekä mahdollisimman moneen postilaatikkoon Kyläniemessä.  Kannattaa aktiivisesti hankkia lehti käsiin, sillä luettavaa ja samalla Kyläniemi-tietoutta on paljon. Sähköinen versio ilmestyy vasta myöhemmin kesän kuluessa näille Kyläniemen omille nettisivuille.

 

Toivotan jo nyt Kyläniemen Munkinrantamme puolesta teille kaikille Hyvää ja Hauskaa Juhannusta 2016, sekä hyviä lukuhetkiä Kyläniemi News 2016 julkaisun parissa!


Jokamiehen oikeuksista Kyläniemi Newsiin (11.) ja Facebook sekä Lappeenrannan Kerho

28.5.2016

Vieraita Kyläniemessä Suur-Saimaalla Raaseporin (entinen Tammisaari) Snappertunan kesämökiltä.
Vieraita Kyläniemessä Suur-Saimaalla Raaseporin (entinen Tammisaari) Snappertunan kesämökiltä.

Suomen luonnossa saa liikkua ja oleskella vapaasti jälkiä jättämättä.  Luontoliikkuja kiertää riittävän kaukaa yksityiset pihamaat ja rantalaiturit.

 

Jokamiehen oikeudet ja vastuut pitävät sisällään, että:

1) eläinten ja kasvien annetaan olla rauhassa omassa ympäristössään, esimerkiksi lintuluodoille ei saa rantautua.

2) myös muille retkeilijöille suodaan mahdollisuus nauttia luonnon rauhasta.

3) jäljet siivotaan aina ja tuodaan kaikki roskat sekä tavarat pois maastosta.

4) huolehditaan yhteisistä retkikohteiden rakenteista ja suojellaan luontoympäristöä omalta osalta.

5) vältetään äänekästä toimintaa metsissä ja vesillä - nautitaan lintujen laulusta ja tuulen huminasta.

 

Suomessa metsämarjojen ja sienien poimiminen on sallittu kaikille.  Puiden, pensaiden tai muiden kasvien vahingoittaminen on kielletty.  On myös suojeltuja harvinaisia lajeja, joita ihaillaan vain silmillä.  Maa-aineksia ei saa kaivaa tai ottaa luvatta.

 

Metsästys ja kalastus ovat rajoitettua toimintaa, joihin tarvitaan viranomaisten lupa.  Ilman lupaa on sallittu vain onkiminen ja pilkkiminen järvialueilla - sekin on kielletty virtaavissa vesissä.  Marja-, sieni- ja kalaretkellä on syytä pysytellä tarpeeksi kaukana talojen pihoilta ja mökkien rannasta.

 

Itsekin kävin vastikään Kyläniemessä Esa Rikkoselta hankkimassa kalastus- ja ravustusluvat, samoin kuin maksoin Eräluvat-kaupassa Metsähallitus, luontopalvelut) internetissä vuoden 2016 kalastonhoitomaksun.

 

                                                                                  ***

 

Kyläniemi News 2016 on valmistumassa päätoimittaja Martti Hyvin kokoneissa toimittajan käsissä.  Kyseessä on jo viides vuosikerta.  Aikaisemmat vuosikerrat 2012-2015 ovat luettavissa www.kylaniemi.fi sivuilla.  Uuden vuoden 2016 lehden on tarkoitus ilmestyä juhannukseksi perinteisenä paperiversiona, ja sitä jaetaan varsin kattavasti Kyläniemen postilaatikoihin, samoin kuin sitä löytyy myös Utulan kyläkaupasta.  Uusi Kyläniemi News tulee sisältämään monia erilaisia mielenkiintoisia juttuja.

 

                                                                                  ***

 

Facebookista ja www.lappeenrannankerho.fi > puheenjohtajana blogi sivuilta löytyy myös kirjoituksiani kuvineen.

 

                                                                                  ***  

 

Ensi viikolla siirrymme jo kesäkuuhun, joka on kesän virallinen ensimmäinen kuukausi.  Nauttikaamme täysin rinnoin tulevasta Kyläniemen kesästä!

 


Kyläniemen nettisivuihin kevään myötä lisää eloa! (10)

19.4.2016

Näkymä lauantaina 16.4. Suikanlahdelta Hietasaarenselälle - jäiden lähtöä odotellessa
Näkymä lauantaina 16.4. Suikanlahdelta Hietasaarenselälle - jäiden lähtöä odotellessa

Kevät tekee tuloaan.  Lappeenrannan kaupunginlahdelta lähtivät jäät eilen maanantaina 18.4.  Myös Suur-Saimaalla Kyläniemen ympärillä jäät saavat kyytiä.

 

Samalla Kyläniemen omille nettisivuille osoitteessa www.kylaniemi.fi on saatu lisää eloa.  Kaikki vuosina 2012-2015 ilmestyneet neljä Kyläniemi News vuosikertaa ovat nyt luettavissa nettisivuilla sähköisinä versioina, selailtavassa muodossa.

 

Kyläniemi News 2016 eli viides vuosikerta on paraikaa työn alla.  Julkaisun päätoimittajana toimii entiseen tuttuun tapaan Martti Hytti.  Tavoite on entiseen tapaan että lehti ilmestyisi juhannukseksi.  Martti Hytti vahvan toimittajatyön osaamisen omaavana on luvannut lehden julkaisemisen jälkeen liittyä nettisivujen blogin-kirjoittajiin.

 

Muutamia palvelujen tarjoajia on myös saatu nettisivuille, mutta heitä (teitä) toivotaan myös lisää.  Kyläniemen nettisivuista voi ja pitää muodostua sellainen tietopankki ja markkinapaikka, josta kaikki tarjottavat palvelut löytyvät helposti.  Monille palveluille rakentamisesta lähtien on kysyntää.  Tarjonnan pitäisi myös löytyä kätevästi näiltä sähköisiltä sivuilta.  Palveluntarjoajien ei kannata jättää mahdollisuutta käyttämättä.  Semminkin kun tänään tuon tarjonnan voi toteuttaa veloituksetta www.kylaniemi.fi sivuilla.

 

Yksi kokeilu on myös "myynti-ilmoitukset" kohta, josta löytyy Kyläniemessä myynnissä olevia kohteita.  Kannattaa käydä vilkaisemassa mitä on tarjolla

 

Toivon että sinä, hyvä tämän blogin lukija, omalta osaltasi olet nyt ja jatkossa puhaltamassa lisää eloa Kyläniemen omiin nettisivuihin osoitteessa www.kylaniemi.fi  


Kevään merkeissä kohti kesää Saimaan merkitystä ajatellen (9)

9.4.2016

Kotirannanselkä Kyläniemestä nähtynä vappuna 2010 eli kuusi vuotta sitten.
Kotirannanselkä Kyläniemestä nähtynä vappuna 2010 eli kuusi vuotta sitten.

Helsinkiin lähtö viikonlopuksi peruuntui meistä riippumattomista syistä.  Sen sijaan käytimme tilaisuuden hyväksi ja suuntasimme Kyläniemeen.  Perjantaina jo hyvissä ajoin.  Lumet olivat huvenneet olemattomiin.  Aurinko paistoi ja kimelteli Kotirannanselän jäiseltä ja osin lumiseltakin peitteeltä värikirjoaan.  Lappeenrannan kaupunginlahdelta jäät ovat viime vuosina lähteneet vapuksi.  Milloinkahan ne lähtevät tänä keväänä Suur-Saimaalta?

 

Keväinen muistilista vapaa-ajan asunnon, mökin, osalla kohta syytä kaivaa muistin sopukoista, ja muuttaa teoiksi, itse tai jonkun toisen toimesta.  Onko lumi tai jää vaurioittanut rakennuksia, vesiputkia tai piharakenteita?  Rännien puhdistus.  Savupiipun kunto.  Kaasulaitteiden letkujen tarkistus.  Ovatko hiiret tai jyrsijät olleet asialla tehden tuhojaan?  Palovaroittimien paristojen tarkistaminen.  Maalipintojen maalaus, toisten pintojen öljyäminen.  Siitä se kevään eteneminen lähtee.

 

Näissä merkeissä ajattelin myös Saimaan merkitystä.  Siihen mistä Saimaa-nimi on tullut en ole mistään saanut vastausta.  Lähetin kysymyksen jo aikaa sitten Maailman historia -lehden päätoimittajallekin, joka vastasi minulle että kysymys on hyvä ja he yrittävät selvittää sitä.  Jos löytävät vastauksen, niin julkaisevat sen myös lehdessään, joka tulee minullekin säännöllisesti.  Ei ole kuulunut mitään.

 

Matti Hakulinen kirjoittaa kirjassaan "Tuhat vuotta Saimaan maailmassa" (Geomatti, 2015) mukavasti: "Vuoksi on Imatran matkailun ja teollisuuden edellytys.  Lappeenranta kasvoi puolestaan markkinapaikaksi ja myöhemmin kaupungiksi, koska Saimaan tervaveneiden ja sahatavaralotjien vesitie merelle päättyi siellä.  Raskaat tavarat oli varastoitava ja kuljetettava edelleen rekikeleillä Viipuriin.  Varastointipaikalle syntyi luontevasti myös kauppaa ja säännölliset markkinat."


Intiasta Saimaan valtakunnan rajoihin (8)

5.3.2016

Intiasta, Agran Taj Mahalilta on palattu Suomeen, Lappeenrantaan, ja päästy pohtimaan elämää Kyläniemen luonnonrauhaan Suur-Saimaalle
Intiasta, Agran Taj Mahalilta on palattu Suomeen, Lappeenrantaan, ja päästy pohtimaan elämää Kyläniemen luonnonrauhaan Suur-Saimaalle

Olemme palanneet Intian matkaltamme (Delhi, Kanhan ja Bandhavgarhin kansallispuistot, Varanasi, Delhi, Agra, Delhi) 13.-26.2.  Tiukan, työntäyteisen ja tuloksellisen työviikon jälkeen pääsimme viikonlopuksi Kyläniemeen Suur-Saimaan keskelle luonnon rauhaan vetämään henkeä.  Lämpötila ulkona +1,2 C iltapäivällä tätä kirjoittaessani.  Matkustaminen, näkeminen, kuuleminen, aistiminen 1,25 miljardin asukkaan Intiassa oli kokemus.  Sen jäsentely vie varmasti vielä muutaman viikon.

 

Maailmaa miettiessäni ajattelin sitä että valtakunnan raja oli Saimaalla lähes neljän sadan vuoden ajan.  Saimaan maailma jakautui ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa 1323.  Tästä eteen päin raja siirtyi vaiheittain noin kolmen sadan vuoden ajan itään, ja edelleen parin sadan vuoden ajan länteen.  Suomen itsenäisyyden myötä raja siirtyi Pietarin porteille ja toisessa maailmansodassa sitten nykyiselle paikalleen.  Minua alkoi kiinnostamaan Saimaan ja rajojen välinen symbioosi.  Mieleeni tuli kun äitini vuosikymmeninen elämänkumppani kertoi Saimaalla Pimiänsaaressaan vastarantaa katsoessamme että hänen esivanhempansa olivat puhuneet että siellä käytiin "Ruotsin ruualla" kylässä.


Sesongin herkku, made (8)

12.2.2016

Madekeitto on erinomainen sesongin herkku juuri nyt.
Madekeitto on erinomainen sesongin herkku juuri nyt.

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä elävä turskakalalaji, ollen myös sukunsa Lota ainoa laji.

 

Parhaiten pohjassa ja viileissä runsasvetisissä vesistöissä elävä made ei ole kauneimpia kaloja.  Mutta ruokakalana made on erinomainen.  Aiemmin kuviteltiin että vain talvella pyydetty made olisi käyttökelpoista, mutta syvänteissä ympäri vuoden tasakylmissä vesissä viihtyvä made on kesällä yhtä hyvää kuin talvellakin.

 

Kutuaikana naarasmateita arvostetaan erityisesti niiden mädin takia.  Myös mateen maksa on herkullista ja hyvä A-vitamiinin lähde.  Mateen kutu ajoittuu tammi-maaliskuulle.  Made kutee 1-3 metrin syvyisissä vesissä.  Kutu tapahtuu hiekka- tai sorapohjalle.  Turskakalojen tapaan mateen mätimäärä on suuri, jopa miljoona mätimunaa isommissa yksilöissä.

 

Made on petokala ja syö pääasiassa kalaa.  Mateen saalista ovat kuoreet, muikut, pienet ahvenet, kiisket ja jopa ajoittain ravut.

 

Itse noudimme sesongin herkkumatikan Lappeenrannan kauppahallin kalakaupasta Häkkisen Saaralta, herkullisen maksan ja mädin kera.  Kyläniemessä sitten nautimme tuosta erinomaisesta sesongin herkusta. 

 

Suosittelemme.


Talvi (7)

7.2.2016


Jouluna ei ollut lunta ja Saimaa oli avoin.  Tammikuu toi mukanaan kovat pakkaset, aina -30 C tasoon saakka.  Se toi monille vapaa-ajan asuntojen ja mökkien omistajille huolia.  Nyt tätä kirjoittaessani kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin päivän (perjantai 5.2.) seuraajana olevan Laskiaissunnuntain (7.2.) osalla on vaihteeksi +2,5 C lämmintä.  Ylös ja alas sahaavat asteet nyt käsillä olevana talvena.  Elämme jo viimeistä talvikuukautta, sillä maaliskuu vie meidät jo kevään kuukausiin.

 

Pitkästä aikaa nyt päättymässä olevalla viikolla sairastin kovan flunssan joka vei alkuviikon kolmeksi päiväksi kotona vuoteen pohjalle, ja samalla voimat mennessään.  Vieläkin olen toipumassa, ja jossakin määrin olen valitettavasti tartuttanut flunssan puolisooni.  Siitä olen pahoillani.  Toivottvasti mahdollisimman moni Kyläniemessä välttää nämä kokemuksemme.

 

Jaksoimme sentään viime voimillamme valmistaa sesongin madekeittoa (mateen hankimme Lappeenrannan kauppahallista Häkkisen Saaralta, joka oli nylkenyt kalan ja asettanut sen kauniisti pakettiin, mukanaan maksa ja ylimäämääräistä mätiäkin - kiitos!).  Myös blinejä paistoimme ja nautimme ne niin muikun mädin (Häkkisiltä) kuin lohenmädin, smetanan sekä mustapippurin kera.  Sesongin herkuista kannattaa nauttia. 

 

Rauhallinen viikonloppu ikävän flunssasairauden heikottamana, leväten, voimia kooten.  Siihen Kyläniemi on aimo hieno ja kiva paikka.


Tuhat vuotta Saimaan maailmassa (6)

6.12.2015

Kyläniemeä ilmasta katsoen
Kyläniemeä ilmasta katsoen

Ystävämme lahjoittivat meille Matti Hakulisen kirjoittaman "Tuhat vuotta Saimaan maailmassa" (Geomatti 2015, 120 sivua) kirjan.  Matti Hakulinen on vuonna 1953 syntynyt lappeenrantalainen tekniikan lisensiaatti, Saimaan harrastaja ja tietokirjailija.  Hänen edelliset kirjansa ovat "Suursaimaa" (2012) ja "Saimaan jääjärvet" (2009).

 

"Tuhat vuotta Saimaan maailmassa" kertoo viikinkiajasta Saimaan kanavan valmistumiseen 1856.  Viikinkiaikana valtiovalta ei yltänyt Saimaan maailmaan ja asukkaiden arkea määrittivät sukuyhteisöjen perinnäistavat, myytit sekä vuoden kiertokulku ja uskomukset.  Täydellisessä umpiossa ei kuitenkaan eletty.  Kauppaa käytiin ja vaikutteita saatiin verkoston kautta, joka oli ollut olemassa niin kauan kuin Saimaan rannoilla on asuttu.

 

Kirjan keskeinen teema on Suomenlahden kaupan vaikutus Saimaan syrjäseudulla.  Idän vesitien hallinnan tavoittelu toi Saimaan rannoille hallinnon.  Se jakoi aluksi Saimaan Pähkinäsaaren rauhassa (1323) kahteen kulttuuripiiriin, jotka sittemmin yhdistyivät Saimaan alueella.

 

Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jonka maailmaan nyt sukellan ...


Uudet jätekeräysastiat ovat nyt tosiasia (5)

30.11.2015

Uudet Molok-jätekeräysastiat Kyläniemen lossirannassa Kyläniemen puolella (kuva on otettu 29.11.)
Uudet Molok-jätekeräysastiat Kyläniemen lossirannassa Kyläniemen puolella (kuva on otettu 29.11.)

Etelä-Karjalan Jätehuolto on asentanut uudet tyylikkäät Molok-jäteastiat Kyläniemen puolella lossirantaan.  Kaksi viiden kuution Molok-astiaa korvaavat vanhan usein ainakin kesäaikana täpötäynnä olleen epäsiistin astian, joka on samalla poistettu.  Omalla tavallaan tärkeä asia tämäkin.


www.kylaniemi.fi - nyt tarvitaan lihaa luiden ympärille (4)

22.11.2015

Lappeenrannassa joulu avattiin virallisesti perjantaina 20.11.  Joulua kohti edettäessä elävä valo luo tunnelmaa pimeyteen.
Lappeenrannassa joulu avattiin virallisesti perjantaina 20.11. Joulua kohti edettäessä elävä valo luo tunnelmaa pimeyteen.

Kyläniemen nettisivujemme runko on täydessä käytössä.  Nyt tarvitaan lihaa luiden ympärille.  Palveluntuottajien kannattaa olla aktiivisia ja toimittaa Tuomo Puhakaiselle yrityksensä yhteystiedot, ja mikäli yrityksellä on omat nettisivut, linkin toimittaminen on must.  Myös Kyläniemeen liittyvien yhdistysten kannattaa toimia samalla tavalla.

 

Vierailin viime viikolla Etelä-Karjalan Jätehuollossa ja minulle kerrottiin että (pitkän viranomaiskäsittelyn jälkeen, jota tässä yhteydessä voidaan kutsua myös byrokratiaksi) molok-jäteastiat tulevat vielä Kyläniemen puolelle lossirantaan ennen talven lumia.  Katsotaan, ja toivotaan ...

 

www.ekjh.fi sivut on tarkoitus linkittää Kyläniemen sivuillemme.  Noilta sivuilta löytyy paljon hyödyllistä jätehuoltoon, kierrätykseen, ympäristöstämme huolen pitämiseen liittyvää hyvää tietoutta.  Ja aina ajantasaista sellaista.

 

Kun lunta jossakin vaiheessa taivaalta ilmastomuutoksesta huolimatta varmastikin tulee, kannattaisi aurauspalveluja tarjoavien viestiä olemassaolostaan Kyläniemen omilla nettisivuilla.

 

Kun Häkkisen Jarin & Saaran kalatarjonta, samoin kuin poikien Antin ja Joonaksen kannustettava yritystoiminta ovat nyt löydettävissä nettisivuilta, on se samalla muistutus meille kaikille kyläniemeläisille siitä, että omia palveluja kannattaa suosia, semminkin kun tuotteet ovat laadukkaita ja ekologisesti erinomaisia.

 

Olisi kiva kuulla miten Kyläniemen hirviseurueen jahti on tänä syksynä edennyt ja onnistunut?  Kuluvan vuoden Kyläniemi News 2015 julkaisusta oli mielenkiintoista lukea aiheesta.  2.100 hehtaaria metsästysmaata on taannut parhaimmillaan hirviseurueelle jopa pitkälti toistakemmentä kaatolupaa.  Viime vuonna kaatolupia oli kahdelle aikuiselle hirvelle ja kahdelle vasalle.  Mikä on siis tilanne tänä syksynä?


Jätehuollosta kierrätykseen (3) II

6.11.2015


Mukana on nyt myös kuva Syyspohjasta.


Jätehuollosta kierrätykseen (3)

6.11.2015

Kyläniemen lossi vs Syyspohja samana sunnuntaina 18.10.2015
Kyläniemen lossi vs Syyspohja samana sunnuntaina 18.10.2015

Muutamia viikkoja sitten Kyläniemen lossin keräyspisteessä oli surullisen näköistä keräilyastian ympärillä kuten kuva osoittaa.  Tilanteen seurauksena mekin jätimme kyydissämme olleet astiatavarat vasta Syyspohjan keräilypisteeseen josta toinen kuva on.

 

Olin yhteydessä asiasta Etelä-Karjalan Jätehuoltoon lähettäen myös heille molemmat kuvat.  Minulle kerrottiin asiallisesti että lämmin syksy on merkinnyt että ihmiset ovat käyneet enemmän Kyläniemessä kuin keskivertovuosina, samalla kun astioiden tyhjennyskertoja on harvennettu entiseen malliin, ja seuras oli nyt käsillä ollut tilanne.  He lupasivat lähettää tyhjennyksen lähes saman tien ja seuraavana päivänä myös paikka siistittäisiin.  Näin myös tapahtui, kuten luvattiin.

 

Minulle myös kerrottiin että vielä kuluvan syksyn aikana on tarkoitus että Kyläniemen lossin keräilypisteeseen tulee uudenlainen keräyssysteemi tai itse asiassa maahan upotettu sellainen, samanlainen kuin mitä Syyspohjassakin on useita.  Samalla Kyläniemen puolivälissä oleva keräilypiste poistuu kuvasta.

 

Olen itse marraskuun puolivälissä menossa käymään Etelä-Karjalan Jätehuollon Kukkuroinmäen toimintakeskuskuksessa, saadakseni tietoiskun missä jätehuollosta kierrätykseen muuttuva maailmanmeno etenee.  Ajatukseni on myös sellainen, että www.kylaniemi.fi sivuihin liitettäisiin linkki Etelä-Karjalan Jätehuollon omille sivuille, jolloin kaikki ajantasaistettu ja varmasti oikea tietoa olisi saatavissa jokaisen "kyläniemeläisen" toimesta omilta nettisivuilta.


Pyhäinpäivänä ja Halloweenina Kyläniemessä (2)

31.10.2015

Syksykin osaa olla kaunista aikaa.
Syksykin osaa olla kaunista aikaa.

On lauantai 31. eli lokakuun 2015 viimeinen päivä.  On Pyhäinpäivä ja myös Halloween.  Meidän suomalaisten pitäisi tietää miksi Pyhäinpäivää vietetään.  Ehkä Halloween onkin sitten tuntemattomampi tapaus.  Kuluneella viikolla uutisissa kerrottiin että uuden tutkimuksen mukaan nuorimpien suomalaisten joukossa Halloween on noussut joulun jälkeen toiseksi suosituimmaksi vuoden juhlista.  Se yllätti minutkin joka en ole elänyt elämässäni lainkaan Halloween-kulttuuria, jos asian voi näin ilmaista.

 

Kun itsekin puolisoni kanssa Pyhäinpäivän ja Halloweenin iltapäivälllä saavuimme Kyläniemeen (olimme perjantai-iltana Etelä-Karjalan Yrittäjien Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla), aloin itsekin miettimään mistä Halloweenissa oikein on kyse.  Laitoin taustalle (Spotify) soimaan Frank Sinatran legendaarisen levyn "In The Wee Small Hours" (1955) ja paneuduin asiaan.

 

Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä.  Se on alkujaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä "samhain", jolloin vainajien uskottiin liikkuvan.  Nimi on lyhenne englannin sanoista "All Hallows´ Eve" eli pyhäinpäivän aatto.  Anglosaksisia maita joissa Halloweenia nimenomaan on vietetty Euroopassa, ovat Englanti, Irlanti ja Skotlanti.  Suomessa yleensä luulemme ja koemme että kyse on amerikkalaisesta juhlasta, jonka version mukaan sitä meillä vietetään, silloin kun vietetään.  Yhdysvaltoihin Halloween on tuotu nimenomaan irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten toimesta, ja siellä se on joulun jälkeen suosituin juhla (aivan kuten edellä uusi tutkimus osoittaa nuorimpien suomalaisten kohdalla tilanteen olevan).

 

Halloweenissä on kyse kelttiläisten kulttuurien syksyllä maanviljelyskauden lopussa vietettyyn vanhan uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlaan, "samhainiin" pohjautuvasta kulttuurista.  Siihen kelttien uskomusten mukaan liittyi että tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen.  Siksi poltettiin kokkotulia jotta ne antaisivat suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.

 

Suomessa vastaava juhla oli Pyhäinpäivä (aikaisemmin Pyhäinmiesten päivä), johon liittyivät omat tapansa.  Vanhasuomalainen "Kekri" sijoittuu samaan aikaan, mutta on maataloudellinen satovuoden taitekohtaan sijoittuva työnjuhla.

 

Kun kristinusko levisi kehotettiin lähetystyöntekijöitä sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin sen sijaan että niitä olisi kielletty.  Näin ollen edellä mainittu pakanallinen juhla korvattiin kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (omnium sacntorum).  Paavi Gregorius III siirsi aiemmin toukokuun 13. päivänä vietetyn Neitsyt Marian ja marttyyrien muistopäivän lokakuun 31. päiväksi 800-luvulla.  Irlannissa kyseinen päivä sai nimen "All Hallows´  Eve" eli "Kaikkien pyhien aatto".  Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä "All Saints Day" (All Hallows´ Day), "Kaikkien pyhien päivä".

 

Esimerkiksi Meksikossa halloweenin vastine on kuolleiden päivä (Dia de los Muertos) ja Etelä-Amerikassa halloween tunnetaan nimellä Noche de Brujas eli noitien yö.

 

Aikojen saatossa kurpitsalyhdystä on muodostunut tärkein halloweenin tunnus.  Tuo irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä "Jack O´Lantern".  Irlantilaisen tarinan mukaan lyhdyn nimi tulee Jack-nimiseltä juopolta, joka kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin.  Häntä ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan.  Piru taasen heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään.  Siitä lähtien Jackin sielu on sitten etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa.  Nauris on Yhdysvalloissa vaihtunut kurpitsaan.

 

Lyhtyjen lisäksi halloweenin kuvastoon kuuluvat vainajat, aaveet, vampyyrit, noidat ja mustat kissat.  Yhdysvalloissa halloweenia vietettäessä saattaa ovelle ilmestyä joukko erilaisiin halloween-asuihin pukeutuneita lapsia huutaen: "Trick or treat!" eli "Karkki vai kepponen", jolloin olisi hyvä tarjota heille makeisia, jolloin kepponen ei astu kuvaan.  Aikuisilla on omia naamiaisjuhliaan.

 

Katolinen kirkko vastustaa halloween-juhlaa pakanallisena.  Ranskassa kirkko on pelännyt halloweenin syrjäyttävän pyhäinpäivän vieton.  Ortodoksinen kirkko suhtautuu juhlaan myös kielteisesti siihen sisältyvien pakanallisten ainesten vuoksi.  Suomeen Halloweenin toi Helsingin sotainvalidien naisjaosto vuonna 1950 kun he järjestivät Kalastajatorpalla "Halloween Partyn".

 

Useimmissa maissa pyhäinpäivä on 1. marraskuuta ja näin ollen sen aatto halloween on 31. lokakuuta.  Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kuitenkin 1950-luvulta alkaen viettänyt pyhäinpäivää liikkuvasti välillä lauantai 31. lokakuuta - 6 marraskuuta.

 

Joka tapapuksessa omien mieltymystemme mukaisesti hyvää pyhäinpäivää ja halloweenia toivottaen.

 

 

 


Kyläniemen omat nettisivut - www.kylaniemi.fi (1)

10.10.2015

Saimaa, Euroopan neljänneksi suurin järvi (Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen)
Saimaa, Euroopan neljänneksi suurin järvi (Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen)

Kyläniemessä on otettu uusi harppaus nykyaikaan.  www.kylaniemi.fi eli omat nettisivut on avattu. 

 

Kyläniemen Valokuituosuuskunta toteutti kyläniemeläisten kanssa, vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden, jo aikaisemmin ensimmäisen kunnon loikan.  Sen työn tuloksena valokuitukaapeliverkko rakennettiin ennätystahtia.  Kyläniemi toimi tiennäyttäjänä ja "uudisraivaajana" koko Etelä-Karjalassa kaapeliprojektien suhteen.  Monissa osissa Suomea oltiin jo lähdetty liikkeelle aikaisemmin.  Nyt monissa Etelä-Karjalan kunnissa ollaan herätty.  Kyläniemessä kuitenkin on eletty jo nykyaikaa.

 

Paljon kuvaavaa on se, että valokuitukaapeliprojektin suunnitteluun ja hakemusmenettelyyn (EU:n maaseudun kehittämisrahaston avustus) kului aikaa yli kaksi vuotta.  Itse rakennustyö toteutettiin 1,5 kuukaudessa.  Päteekö tässä sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty", vai onko byrokratiallakin osuutensa?  Tiedä häntä.  Olennaista on kuitenkin että maaliin päästiin.  Ja nyt voidaan nauttia nykyaikaisista yhteyksistä.  On aivan sama tekeekö töitä tai käyttääkö yhteyksiä muuten Helsingin tai Lappeenrannan keskustassa verrattuna Kyläniemeen.  Itsekin olen mielelläni hoitanut työasioita Kyläniemestä käsin, nauttien samalla ympäröivän luonnon antamasta mielenrauhasta, eikä minun ole tarvinnut lähteä minnekään saadakseni asiat hoidetuiksi.

 

www.kylaniemi.fi - miksi?  Mieleen tulee muutamia viime vuosien aikana eri yhteyksissä esiin nousseita tekijöitä, joista nostan muutaman esiin tässä yhteydessä.  Useampi Kyläniemeen vapaa-ajan asunnon kautta siteet omaava tuttavani on tiedustellut minultakin seuraavia asioita: mistä löytäisin sellaista ja sellaista tekevän urakoitsijan, hyvän tekijän, lähtien metsätöistä rakennuspohjien tekoon, takan muuraamiseen, lvi-osaajan, sähkömiehen tai -naisen, polttopuiden toimittajan, pihasuunnittelijan ja töiden toteuttajan, mökkitalkkarin...  Tätä luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin.  Kaikki eivät myöskään tiedä että Häkkisiltä voi hankkia kalaa myös Kyläniemessä, tai Antilta ja Joonakselta tilata kalastusreissuja Saimaalle.

 

Toisin päin voi ajatella myös niin että www.kylaniemi.fi voi luoda kauppapaikan kaikille edellä mainituille, ja muillekin, tarjota palvelujaan Kyläniemessä asuville ja käyville.  24/7 eli arkeen, pyhään tai kellonaikaan katsomatta.  Utulan kauppakin voisi kertoa omista mahdollisista tarjouksistaan ja loistokkaista järjestämistään tapahtumista (hyvänä esimerkkinä menneen kesän Beatles ilta Suomen ykkösrivin artistin Jyri Nikkisen ja hänen bändinsä voimin), hyvissä ajoin etukäteen.  Nettisivuja voi ja niitä pitää kehittää jatkuvasti, alusta lähtien.  Ajtuksia ja ideoita otetaan varmasti vastaan.  Niitä kannattaa lähettää vaikka Kyläniemen Valokuituosuuskunnan puheenjohtaja Tuomo Puhakaisen sähköpostiin tuomo.puhakainen@kylaniemi.fi (tai tuomo.puhakainen@winesaimaa.com). 

 

Ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, kuten vuotuisista kalakilpailuista, kannattaa ehdottomasti viestiä www.kylaniemi.fi sivujen kautta.  Kyseessä ovat meidän "kyläniemeläisten" (joita olemme kaikki Kyläniemessä ollessamme) yhteiset sivut.  Ne muodostavat meille eräänlaisen päätien jossa voimme surfata tiedottaen ja saaden tietoja, Kyläniemen omasta "tietopankista".  Sivujen merkitys on niin suuri kuin meistä itse kukin niille haluaa ja on valmis antamaan.  Eiköhän anneta meistä kukin tuo oma pieni panoksemme yhteiseksi hyväksi, joka koituu samalla myös meidän itse kunkin omaksi hyväksi, kykyjemme ja taitojemme mukaisesti.  Yhteisöllisyyttämme samalla vaalien, ja yksityisyyttämme kunnioittaen.

 

Kyläniemessä näitä rivejä kirjoittaen, Timo Multanen